-Kuvassa kukkii pihamme kaunistus, omenapuu Sariola-

Tulin pikaisesti kertomaan, että kiirettä pitää pikku karvakerän kanssa! Yhteiselo on alkanut mukavissa merkeissä. Onni on ottanut paikkansa perheessämme. Ja sydämissämme!

Joudun rajoittamaan tätä koneella vietettyä aikaa joten pahoittelut teille kaikille kommentteja (jotka ilahduttavat niin kovin, kiitos!) jättäneille, etten ehdi useinkaan vierailla blogeissanne tai kommenteerata teille niin paljon kuin haluaisin. Elämä on nyt pisu- ja kakkirallia...onneksi ei sentään tarvitse imettää tätä vauvaa ;-D

Leppoisia hetkiä toivottelen teille kevään kiireisiin :)

Vielä synttäritunnelmia ja uusi perheenjäsenemme Onni

Olipa kiva viikonloppu! Perjantailta vielä muutama kuva, kun saimme nauttia synttärikahvit ulkona suloisessa lämmössä.

Lauantain lämpö meni meiltä hukkaan, koska köröteltiin autossa  kuutisen tuntia koiranhakureissulla. Voi että meitä jännitti! Kotimatkalla Onni vinkui ja yritti haukkua pienellä äänellänsä, raukka oli aivan ymmällään mokomassa liikkuvassa härvelissä. Kotona oltiin vasta myöhään iltapäivällä ja sitten hoideltiinkin sisätiloissa uutta vauvahauvaa ja tutustuttiin toisiimme. 

Pikkuinen nukkuu paljon mutta hereillä ollessaan touhottaa mukana kaikessa. Kipitikipitikipiti se seuraa, mitä mahdankaan touhuta? ...mukaan mukaan :)

Olen iloinen että sain toteuttaa lasten (ja omanikin)toiveen lemmikistä. Muistan nimittäin omasta lapsuudestani, miten kurjalta tuntui kun olisin halunnut lemmikin enkä sitä saanut vanhempien allergian vuoksi. Tai no, olihan minulla sitten isompana tuliliskoja ja sammakko, niiden jälkeen akvaario. Niitä ei kyllä ihan voi verrata nelijalkaisiin ystäviin ;-)

Kissakin -luonteikas, ihana Kiusa- on ollut, mutta koiruus on ihka ensimmäinen ja ihan omaa luokkaansa -ainakin tämä pikku Onni!

Onnellista viikon alkua :)

Juhlaa...

Rakas esikoinen täyttää tänään kahdeksan vuotta. Poseeraa tuolla karkkikauppakuvassa silmä siitepölystä turvonneena, mutta niin onnellisena! Eilen juhlittiin kavereiden kanssa pihajuhlissa jotka onnistuivat ihan nappiin. Parasta taisi olla leikkimökkiin tehty karkkikauppa. Ainakin namit hupenivat rivakasti ja jonoa riitti :) Juhlien teemana oli -kuten ehken arvaattekin- Hello Kitty, ikisuosikki ainakin meidän tyttösillä. Kiitos pikku vieraat ja vieraiden äidit, jos satutte lukemaan tätä!

Juhla jatkuu huomenna kun lähdemme hakemaan kotiin uutta perheenjäsentämme Onnia! Jännittää! Hykerryttää! Iiiik! Ihanaa!

Palaan sitten kuvien kera. Jos maltan tarttua kameraan ;) 

Nauttikaa tästä näillä näkymin viimeisestä hellepäivästä! Minä suuntan nyt pihalle istuttamaan uudet pionit!

Hauskaa viikonloppua!

Vuoden paras aika...

...on juuri nyt! Lämpöä, valoa, ihania tuoksuja, linnunlaulua...kevätihminen riemuitsee! Kaikki paitsi pakolliset (vai onko sellaisia olemassakaan??) kotityöt jäävät odottamaan huonoja kelejä kun elämä siirtyy ulos...

Pitkä viikonloppu oli ihana: Purjehdittiin. Tutustuttiin veneeseen. Tehtiin venekerhon saaressa talkootöitä. Kierrettiin siellä tutut paikat. Syötiin hyvin -ja hurjalla ruokahalulla. Nukahdettiin laineiden liplatukseen. Nautittiin lämmöstä ja välillä hytistiin tuulessa. Saunottiin ja uitiin. Kalastettiin öttiäisiä haaveilla. Nähtiin sisiliskoja. Ihailtiin meren kimallusta. Ihmeteltiin miten kivaa merellä onkaan. Ja hyristiin tyyytyväisinä :)

Hauskaa päivää!

Huomenna se alkaa. Nimittäin veneilykausi! Vaihdoimme venettä hiukan isompaan ja huomenna siirrämme "uuden" veneemme omaan kotisatamaan. Matka on vain Lauttasaaresta Suomenojalle, joten voi olla, ettei purjeita vielä nosteta, mutta yhtäkaikki: eka venelenkki tiedossa!

Veneen lastaus eli varustaminen kesän kauteen alkaa samoin huomenna. Tietää hikistä kassien keplottelua veneeseen, mutta ihanaa on saada kaikki tarpeellinen tavara omille paikoilleen -varsinkin kun nyt säilytystilaa on mukavasti enemmän kuin viime kesänä.

Varsinainen purjehduskausi aiotaan avata kahdestaan miehen kanssa tulevana pitkänä viikonloppuna. Suuntana on eräs luonnonsatama Kirkkonummella, jonne ei lasten kanssa oikein vielä viitsi lähteä, kun eivät pääse veneestä loikkimaan kallioille. Jospa vielä nuo sääennusteetkin olisivat oikeassa ja kunnon kevät tulisi vihdoinkin...

Kotiinkin tekee mieli laittaa sinivalkoista. Tuvan puolelle vaaleansinistä ja tv-huoneeseen tummempaa. Väsäsin raitatyynyliinan keittiöpyyhkeestä helmilangan ja neulan avulla ja olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Pari muutakin sinisävyistä tarttui Olivasta mukaan, ehkä myös tyynynpäällisiksi...

Mukavaa maanantaita

Pihaelämää

Olin jo unohtanut kuinka ihania nämä toukokuiset päivät, jolloin elämä siirtyy ulos, ovatkaan!

Vaikka lämpimiä säitä yhä odotellaan, ulkona olo on yhtä juhlaa, kun saa rapsuttaa ja kuopsuttaa omaa pihaa. Suunnitella kukkapenkkejä ja isompiakin kokonaisuuksia. Meillä suunniteltavaa ja varsinkin toteutettavaa riittää, kun piha on aika huonossa kunnossa ja katettu terassikin pitäisi uudistaa perusteellisesti. Talon maalauksesta nyt puhumattakaan...onneksi ei ole kiire vaan näitä isoja juttuja voi jakaa tuleville kesille. Tänä kesänä ei vielä oteta yhtään isoa pihaprojektia vaan keskitytään nautiskeluun.

Ja siitä puheenollen, nautinnollista äitienpäiväviikonloppua ihan jokaiselle ja varsinkin kaikille äideille :)

Elämä voittaa :)

Tervehdys blogiystävät! 

Tämä kevät on ollut aikamoista vääntöä tulevaisuuden suhteen (hih, ja ihan arjessakin on välillä väännetty tahdon peistä oikein urakalla uhmisten kanssa)...Nyt ajatukset ovat onneksi selkiytyneet. Ahdistus on vaihtunut tyytyväisyyteen! Epätietoisuus varmuuteen! Monta ihanaa vuotta eletty ajanjakso  on nyt päättymässä ja uusi alkaa. Voi kun olisinkin jaksanut aina uskoa siihen, että asiat järjestyvät parhain päin, sillä juuri niinhän tässä kävi :)

Kodin laittaminen ja sisustaminen, remontista nyt puhumattakaan, on ollut myös tauolla. Kohti valkoisempaa ja harmonisempaa värimaailmaa olen taas menossa, joten värit saavat kyytiä ja tilalle vaaleaa, haaleaa, hentoa, kesäistä tunnelmaa.

Vaikka remppa ei etene, niin pian täällä alkaa saneeraus ja syynä on tuo sivun yläkulman veitikka, Coton de tulear -rodun edustaja Onni, joka muuttaa luoksemme muutaman viikon kuluttua! Kaikki ylimääräinen kannattaa pitää poissa näkyvistä (ah? siistiä? ei enää tavarakasoja?), olettaisin näin ensikertalaisena koiranomistajana? Olisko hyviä vinkkejä muilta elämää pennun kanssa kokeneilta?

Elämä siis hymyilee taas, vaikka sinne Köpikseen ei päästykään -vielä. Siitä postaus tulossa, aikamoinen farssihan se lähtöyritys oli :D

Iloa päivääsi :)