maanantai 30. elokuuta 2010

Toivetuliaisia...

Mies kävi työmatkalla ja sain ihania tuliaisia. Tässä osa minua ilahduttaneista, toiveita ja ylläreitä:


Toppi ja t-paita A&F, tykkään noista kukkasista hirveesti! Hiukan naisellisempaa mulle, jälleen kerran :) Sain jotain niitä peruspaitojakin, mutta nää on enemmän mun juttu -ainakin tällä hetkellä! Neuletakkia jäin kaipaamaan, nyt on ostoslistalla pitkähkö, yksinkertainen harmaa neule (saa vinkata, jos jossain on osunut silmäin tielle sellainen).
Tuoksu on tuttu ja mieleinen, erilaisessa pullossa kun mitä joskus aikoinaan  90-luvulla(?), kun vielä käytin paljon tuoksuja, nyt en kovin usein laita...




Ja nämä on molemmat niitä toivetulkkareita: StarBrites -piparminttuja -muistojen nameja- ja kipeän kurkun puuduttavaa spraytä. Tiedä sitten toimiiko, mutta kun on kurkku kipeenä, on pienikin apu tarpeen. Ja ihmetyttää, miksei täältä saa tuollaista lääkettä?

Täällä on kaikki kolme lasta kuumeessa, joten vietetään kotipäivää. Nyt on muuten lasten sairastaessa ihan eri asenne kuin kotona ollessa: ei olla vankeina(!) kodissa, vaan saadaan olla kotona. On tää ihmismieli ihmeellinen :D

Mukavaa päivää -kotiin, töihin, mihin vaan :)

tiistai 24. elokuuta 2010

7 asiaa ja vähän asian vierestäkin...



Nettishoppasin hiukkasen pitkästä aikaa ja nyt meillä on Uusi Matto! 1.Meillä ei juurikaan käytetä mattoja, inhoan mattojen imurointia ja tuuletusta. Hyvä syy olla ilman niitä on myös Onni koiranen: sillä on muistissa pikkupentuajoilta vieläkin, että kun lattialla on jotain levitettynä, on se kutsu saapua paikalle helpottamaan hätää...

No, nyt rohkaistuin ja ostin tämän pitkään himoamani kukkamaton (Greengate, sisustuslaventeli.com). Sen paikka on yläkerran aulassa, jonne koira ei pääse.

Näkyypä kuvissa taas kertakaikkisen jämähtänyt remonttitilannekin. Listat puuttuu yhä. Ei etene...vaikka kyllä me taas kerran suunniteltiin, että jos jouluksi olis valmista. Niin ja noi lasipurkin valot laitoin  jo yövaloksi näihin loppukesän pimeisiin öihin. Kohtahan saa jo ripustaa valoja sinne tänne, kun yhä pimenee ja joulu alkaa lähestyä...

Kiitos vielä ihanat ihmiset monista ihanista vastauksista siihen töihinpaluupostaukseeni. Nyt on jo helpompaa, kuopus jää ilman itkuja ja on tyytyväinen päiväkotieloonsa. 2.Minäkin uskallan ja osaan jo vähitellen nauttia töihinmenosta ja ennenkaikkea ihanasta työyhteisöstä tuntematta huonon omantunnon kolkutuksia!

Niin ja ne loput 5 satunnaista asiaa minusta:

3.  Haluaisin toisen koiran Onnille kaveriksi!
4. Olen tosi tyytyväinen elämääni juuri nyt.
5. En tykkää siivoamisesta.
6. Himoitsen Totally Black -jätskiä alituiseen.
7. Näen paljon hauskoja unia :D

Ilahtunut kiitos sulle Teija ja edit: sulle myös Nanna tästä tunnustuksesta, jonka ansiota tämä seitsemän lista siis oli...


Koska tähän aikaan pitäisi jo olla nukkumassa bloggaamisen sijaan, jätän lähettämättä tätä tunnustusta eteenpäin. Ne hauskat unet kutsuu jo...

lauantai 21. elokuuta 2010

The unforgettable....







Toivottavasti seuraavaa konserttia ei tarvitse odottaa kolmeatoista vuotta...vaikka kyllähän tätä kannatti odottaa! Ihanaa musiikkia, ihana, hyvä tunnelma...ja tietysti: ihana Bono ;-) 

Olisipa lippu tämäniltaiseenkin konserttiin...


Liityin vihdoin jäseneksi tänne konsertin innoittamana. Liity sinäkin!

Leppoisaa lauantaita!

maanantai 16. elokuuta 2010









Kesän kirppistelyt ovat jääneet aika vähiin. Joitain helmiä on löytynyt, kaikista mieluisimpana tämä Tenholan kirppikseltä löytynyt isoäidinneliötäkki, joka maksoi euron! Tosin siinä on muutama paikattava kohta, mutta enköhän selviä niistä.

Paikkausoperaation jälkeen se saa paikkansa keskimmäisen huoneesta. Pian täytyy kaivaa esiin myös oma keskeneräinen täkki, josta ei puutu enää paljoa. Ehkä 20 palaa tai jotain sinnepäin...

Huomenna meillä alkaa arki: koulu, eskari, päiväkoti ja minullakin työ. Hiukan hirvittää, tuleeko meidän elämästä nyt kauheaa oravanpyörää -tässä kun on kotivuosina oppinut arvostamaan hidasta elämää. Toisaalta on kiva palata tuttuun, kivaan työpaikkaan ja ennenkaikkea kivojen työkavereiden luokse. Vaikka en olekaan ollenkaan varma, onko vanha työ sitä, mitä haluan "isona" tehdä ;)...

Kuopuksen päiväkotiinmeno on ehkä vaikein pala -minulle. Huono omatunto kolkuttelee... onneksi sentään ryhmä on pieni ja aikuiset tosi kivoja. Kunhan saisi vielä kavereita. Söisi edes jotakin ettei riudu ihan luurangoksi. Ei joutuisi kiusatuksi. Joku ehtisi lohduttaa, kun on paha mieli. 
(P.S. Voitteko kuvitella, että kun pieni yksivuotias itki itkemistään rattaissa pk:n pihalla, kuulin erään (sijaisen) hoitajan ilmoittavan, että hän ei sitten ota tuota syliin, hän ei lähde ollenkaan sylilinjalle, muuten niitä saa kantaa aina...Eikä ottanut vaan pieni jatkoi itkuaan...Siksihän siellä ollaan, niitä lapsia varten!!!)

Täytyy huomenna kai vaan olla huoletonna ja iloisena viemässä eskarilaista eskariin(pärjää kyllä) ja kuopusta hoitoon (todnäk pärjää kyllä myöskin)...
Miten te psyykkasitte itseänne, kun veitte lapset hoitoon? Vai tarvitsiko edes? Kauheinta olisi varmaan, jos itse itkisi ja lapsi ihmettelisi vieressä, heh...

Kiitos vielä teille kaikille vanhoille ja uusille vierailijoille, jotka käytte täällä lukemassa, katselemassa ja kommentoimassa. Olen ollut tosi huono kommentoimaan muille viime aikoina. Aion kyllä parantaa taas tapani!

Mukavaa viikkoa :)


keskiviikko 11. elokuuta 2010


Viime viikonloppu oltiin merellä. Lauantaina soudettiin -tai noh, mies souti suurimmaksi osaksi- saaripaikan lähellä olevalle hiekkarannalle. Ihana!

Sunnuntaina lähdettiin miehen vanhemmat kyytiin noukittuamme Helsingin suuntaan maisemapurjehdukselle. Sattuipas somasti vain että samaan aikaan oli Venäjän metsäpalojen savua tuprahdellut meillekin saakka, ja näkyvyys rannallepäin oli aikas olematon:




Harmajan majakka sentään nähtiin väreissä, kun oikein lähelle päästiin...
Hetken kuluttua majakkasaari näyttikin jo tällaiselta:


Poikettiin Pihlajasaaren laituriin syömään anopin valmistama ihana ateria, ja sitten ajeltiin kohti kotia -moottorilla muuten mentiin melkein koko "purjehdus" koska tuulta ei vain riittänyt. Hiukan harmitti.

Istuskelin keulassa ja ihmettelin maisemaa: meri oli valkoinen, kimaltava, taivas oli valkoinen, pumpulinen. Kaikki oli niin väritöntä; saaret tummanharmaita horisontissa. Aurinko paistoi savusumun takaa...Ero lomamuistojen hehkuviin väreihin oli aikamoinen: kaunista tämäkin, mutta epätodellista!


Olen viettänyt päivät tiiviisti kuopuksen kanssa päiväkotiin tutustuen. Ensi viikolla se alkaa...Mutta ensin päästäneen nauttimaan viikonloppuna helteistä ja hyvästä seurasta purjehtien (tuulta, kiitos!) sekä saaressa touhuten!

Hauskaa loppuviikkoa :)

torstai 5. elokuuta 2010

Lomamuistoja




Loman lopuksi vietettiin vielä lötkötysviikko Kreikassa. Todettiin jälleen, että viikko on kyllä aika lyhyt aika lomailla. Olisin voinut maata (hah, muka: asetun aurinkotuoliin kirjan kanssa ja heti on lapsilla pissahätä, jano, nälkä, hieno temppu altaassa esitettävänä, uimalasit hukassa, amppari lähistöllä tai ihan vaan huomionkaipuu) toisenkin viikon altaalla! Ja syödä ihanaa kreetalaista ruokaa: bourekia, täytettyjä tomaatteja, jugurttia&hunajaa&hedelmiä, tsatsikia, salaattia, souvlakia... Toisaalta oli ihana palata kotiin, kun oli ihana Onni odottamassa.  

Odottamassa oli myös vähemmän ihana sotkuisa koti...muutama viikko enää aikaa olla kotona ennenkuin työt alkavat yhdeksän kotivuoden jälkeen, ja miljoona asiaa tehtävänä. Viime päivät ovatkin kuluneet visusti kotona siivoten ja järjestellen. Tekis melkein mieli laittaa kaikki ylimääräinen lähetystorille, kun tuntuu ettei olis energiaa mihinkään kirppishinnoitteluihin nyt. Mistä tätä tavaraa tulee??!!?? Mihin kaikki aika menee?!? Miten, miten saadaan tämä huusholli pidettyä pystyssä=siistinä, kun minäkin olen töissä? Joo, tiedän kyllä vastaukset mutta välillä on vaan pakko vähän valittaa ;-D

Iloista torstai-iltaa :)