Olen niin innoissani makuuhuoneen alkaneesta muutoksesta... |
Lattianrajassa vielä keltabeigeruskeaa tapettia. Ja lattialankut!!! |
Flunssankarkoitusjuoman mausteet: inkivääripaloja, mustapippuria, kurkumaa, hunajaa. |
Ylimmäinen Aita-tapetti on vahvoilla keittiön tapetiksi. Kestikievaria ja Lummetta näkisin myös mielelläni jollain seinillä! |
Pikku sneak peek. Yhdistetty kylpy-, kodinhoito- ja vaatehuone... |
Me ollaan miehen kanssa nukuttu lattialla olevilla patjoilla jo aika monta vuotta.
Sängyn ostoa on välillä pohdittu, mutta sitä ei olla koettu mitenkään pakolliseksi -hyvät patjat ovat riittäneet mainiosti.
Kun Bella tuli taloon, se otettiin meidän makkariin nukkumaan. Ja tietäähän sen: se hyppäsi joka ilta sänkyyn nukkumaan, kun kerran en raaskinut jättää sitä yksin alakertaan itkemään...no, on meillä muutkin vauvat aina nukkuneet vieressä, joten Bellakin, tietysti!
Kunnes....
...aamulla oli keltainen läikkä jalkopäässä. Jaahas. Peitto pesuun.
Seuraavana aamuna sama juttu.
Kriisipalaverin jälkeen sovittiin, että mies kurvaa töistä suoraan Ikeaan hakemaan meille sängyn, jotta loppuu se peitolle pissiminen!
Rymsteerasin huoneen oikeaan järjestykseen sänkyä varten, irrotin vaatetangot ja järkyn painavat suuret lastulevyhyllyt. Makkari puhdistui kirppis- ym. nyssäköistä! Nyt ne ilahduttavat aulassa. Jep...
Ja samana iltana saatiin jo oikaista itsemme kunnon sänkyyn. Niin vain lensi romukoppaan fengshuikonsultin varoitukset rautasängystä: Ikean Svelvik oli itsestään selvä valinta! Se on ollut mun salainen haave jo monta vuotta!
Ja kun yksi asia tuppaa johtamaan toiseen, niin eilinen iltapäivä käytettiin tyttöjen kanssa poistamalla vauvanripulin sävyisiä vinyylitapetteja makuuhuoneen seinistä. Alta paljastui kolmea eri 80-luvun kuosia, ja niistäkin osa irtosi samalla kertaa. Muutama seinä enää jäljellä, jee.
Paras viimeiseksi: makuuhuoneen laminaatin alta löytyi kuin löytyikin kunnon lankkulattia! Edellinen omistaja uumoili, ettei lankkuja olisi, mutta olipas kuitenkin. Kärsimätön kun olen, irrotin laminaatit saman tien ja lahjoin kolme isointa kantamaan ne alakertaan. Oikein kuulin, kuinka talovanhus huokaisi helpotuksesta samaan tahtiin kanssani, kun pääsi muutamasta sadasta kilosta eroon ;D
(Itse asiassa vanhus on 92 vuotta vanha, kävi ilmi kiinteistöverolapusta. Eli ei ihan satavuotias, kuten välittäjä meitä informoi :).
Seuraavaksi -siis sitten, kun loputkin tapetit on poistettu ja inspiraatio iskee- makkarissa maalataan katto ja ikkunanpuitteet, tapetoidaan seinät ja kesällä maalataan lattia. Myös Hildan sänky odottaa yhä maalausta, ja liinavaatesenkki kaipaa niinikään uutta, siistiä maalikerrosta.
Jotain iloa siis niinkin ällöstä asiasta kuin koiranpissa :D
Nyt ulos hakkaamaan jäätä pihalta ja nauttimaan auringosta!