Kotipihaa ja uuden arjen odottelua

Vanha, suuri omenapuu on keskellä pihaa.

Lemmikkipaljous varaston edessä. Niin kauniin siniset kukkaset!

Ihana nurmitadyke on löytänyt paikkanasa harjaneilikoiden välistä -tervetuloa kukkapenkkiini :)

Arovuokko vasta aloittelee kukintaansa puolivarjoisalla paikalla.

Hiekkalinna ja viirit :)

Kahvittelu- ja ruokapaikka!

Omenapuun ja syreenien muodostamassa majassa on ihanaa istuskella...

Kastelukannuilla on todella ollut käyttöä tänä keväänä, kun olen iltakaudet kastellut suorakylvöjäni...

Olen niin onnellinen mahtavista syreeniaidanteista ja -pensaista pihallamme!

Pihatie varastolle ja kanalalle (jossa on saunamme ja pieni asunto).

Tänä keväänä ollaan ahkeroitu pihalla. Pihakuumeen roihahdettua kevättalvella tein pitkän listan suunnitelmia ja muutostöitä, haaveilin rehevästä, kukkivasta pihasta, laitoin pihajuttuja mukaan aarrekarttaankin.

Ja kuten moni muu asia, jotka ovat aarrekartastani toteutuneet, alkaa pihakin muotoutua mieleiseksi. 

Tänne muuttaessamme toissa elokuussa piha oli kyllä tavallaan rehevähkö, mutta melko kukaton. Eikä kasvivalinnoiltaan oikeastaan yhtään sitä, mitä lähes satavuotiaan talon pihalta luulisi löytävänsä...paitsi juhannusruusua, yhtä pionia, omenapuuta ja syreeneitä. Pihaa reunustaa kolmelta sivulta valkoinen puuaita, julkisivun puolella on orapihlaja-aita. Puuaidan edessä kasvaa mm. syreeniaita, mahtavan suureksi kasvaneet tuijat, pihlajat, riippapihlajat ja mongolianvaahterat. Rehevyyttä toivat saniaiset, keltaiset ja oranssit liljat ja tehokkaasti levinneet vuohenputket, matalat pinkkikukkaiset angervot, vuorenkilvet, isoksi venähtänyt sembramänty. Kirsikkana kakussa mieletön määrä isoja ja pieniä kiviä, joiden väleissä vuohenputket rehottivat ja lehtokotiloarmeijat voivat paksusti. 

Viime kesänä kunnostin yhden kukkapenkin, kapean, pitkän alueen varaston edustalta, jossa kasvoi toissasyksynä istuttamieni sipulikukkien lisäksi vain rikkaruohoja. Siirsin penkkiin akileijoja ja harjaneilikoita (vanhaa kantaa miehen perintöaittojen pihamaalta Itä-Suomesta), kylvin lehtosinilatvaa, illakoita, lemmikkejä ja akileijoja. Istutin pioneja ja arovuokkoja. Ja tänä keväänä heittelin sekaan vielä lukemattomat pussilliset unikonsiemeniä. Nyt kukkapenkki on ilahduttavan täynnä vihreää, nuppuja ja lupausta kukkasista. Eskarista viime keväänä saatu orvokki oli säilynyt talven yli ja muuttanut keltaiset kukkansa violeteiksi :)

Tänä keväänä pihalta on kaadettu kaksi vaahteraa, jotka kasvoivat kiinni talossa, yksi valkokuusi ja terijoen salava. Koura-auto kävi keräämässä jättimäiset kivenlohkareet pois pihasta, ja nappasi mukaansa myös viime keväänä alasleikkaamani sembramännyn kannon ja juurakon.  Mies on kärrännyt tuhansia kiloja vuohenputkimultaa, risuja ja epämääräistä kariketta, jossa on ollut sadoittain lehtokotiloita, kaatopaikalle. Ja taasen satoja kiloja uutta multaa puutarhakaupasta kotiin. Minun ihanaksi tehtäväkseni on jäänyt istutusten suunnittelu ja taimien hankinta sekä istutus :)

Tänä keväänä ollaan laitettu jo neljä istutusaluetta kuntoon (muutama on vielä kesken, samoin fillariparkki talon kupeeseen), osaan olen kylvänyt unikkoa, malvaa, malvikkia, harjaneilikoita, silkkikukkia, kesäharsoa, lemmikkejä, kukkaseoksia ja vaikka mitä muuta. Ilahduttavasti kaikki näyttää kasvavan! Kaikki kylvöt olen tehnyt suorakylvöinä, en jaksa enää esikasvatusta yrittää, kun aina unohdan karaista taimet tai ne muuten vain ovat epäonnistuneet...

Osaan kukkapenkeistä olen istuttanut taimia: palloesikkoja, syysleimuja, kiiltoleimuja, kevätkaihonkukkaa, pioneita, kesäpikkusydäntä, hopeahärkkiä, mansikoita, Ritausma-ruusun, neidonruusun (Maidens Blush), ja pitkään haaveilemani rungollisen syreenin (Moskovan Kaunotar), köynnösruusun (New Dawn) ja Sinikka-luumupuun. Kaikki kukat ovat sinisiä, vaaleanpunaisia tai valkoisia. Haaveissa on vielä laittaa (ensi kesänä) keittiöpuutarha kanalan takana kuntoon, istuttaa muutama pihajasmike kentän taakse sekä tuoksuköynnöskuusamaa johonkin.

En yhtään malttaisi odottaa, että perennat rehevöityvät, siemenestä kylvetyt kukat alkavat kukkia ja kunnon lämmin kesä alkaa!

Sisälläkin remonttihommat kutsuvat, mutta kun. Jotenkin pihahommat viehättävät nyt enemmän. Ehtiihän sitä. Ehkä. Joskus. Onneksi silmä tottuu rumiinkin kohtiin ;D

Eletään muuten täällä jännityksessä aina virka-aikaan. Puhelin koko ajan äänellä ja mukana. Odotetaan soittoa perhehoitoyksiköstä -joo, meidät hyväksyttiin sijaisvanhemmiksi!!! Aloitamme kriisiperheenä, eli meille voidaan sijoittaa yksi alle neljävuotias lapsi lyhytaikaiseen sijoitukseen. Mahdollisesti saamme myös pitkäaikaisen lainalapsen, jos meidän perhettä tarvitseva pieni löytyy. Olen tästäkin jutusta niin onnellinen: ainakin näin etukäteen on tunne, että olen löytänyt oman tehtäväni maan päällä. Ja se on hyvä tunne :)

Ihania kesäpäiviä :)