Meillä sairastetaan jälleen. Lapsilla kuumetta ja flunssaa, ollut jo viime torstaista saakka. Meillä minä olen se, joka jää aina tai ainakin lähes aina kotiin, kun lapset sairastuvat. Ihan yhteisestä sopimuksesta :)
Ja myönnän, että en pane pahakseni näitä kotipäiviä! On niin ihana nautiskella kiireettömästä olemisesta ja tehdä juttuja, joihin muulloin ei aika tai energia useinkaan riitä. Kuten koristella pipareita (kuvan piparit on siis kuopuksen taidetta -ei mun :D ), leipoa tiikerikakkua, pestä pyykkiä koko päivän, lukea lasten kanssa lelukuvastoa tai kirjoja, leikkiä kampaajaa, tehdä kransseja, suunnitella joulua. Siis tehdä kaikkea sitä, mikä oli normiarkea ennen töihinpaluuta...nyyh. Kaipaan kyllä kotielämää! Mielessä on useammin kuin kerran käynyt, että olisin mielelläni kotona vielä vuoden tai kaksi.
Nyt lähden raivaamaan keittiön, että päästään herkuttelemaan tiikerikakulla.
Mukavaa iltaa :)
Niin ja muistakaa arvonta! Klik-klik mukaan :)
Kauniita kotipäivän kuvia. Kuulostaa niin ihanalta ja juuri noin se meilläkin meni. Mielelläni jäin aina kotia hoitajaksi :)
VastaaPoistaJoulutunnelma ja suunnittelu alkaa hiipimään kotia ja hyvä niin on tämä marraskuu sen verran pimeä.
Mä olen jälleen onnistunut olemaan se ainoa sairas tässä talossa. Järkky flunssa Köpiksen seurauksena ja kaikki muut, eli lapset, täysissä voimissa. Ei jaksais!
VastaaPoistaTänään havahduin miten pimeää iltapäivällä onkaan. Äkkiä jouluvaloja virittelemään!
Ihania tunnelmallisia kotikuvia. Ja wau mitä piparinkoristeita, kyllä meidänkin piparileipojat tykkäisi :)
VastaaPoistaKuin myös, ilmoittaudun aina vapaaehtoisesti jäämään kotiin hoitamaan sairaita lapsia :-)
VastaaPoistaTulipas ihanat pipparskakut ♥
Paranemisia sinne! Nauti kuitenkin kotipäivistä hyvillä mielin!
VastaaPoistaMeilläkin Alma on syönyt vaikka mitä. Eniten itketti äidin virkkaaman päiväpeitteen kulmat, mutta äiti lahdutti ja sanoi korjaavansa peitteen. Muutakin on tuhonnut, pitsistä tuntuu pitävän. Nyt alkoi ensimmäinen juoksu. Olin jo unohtanut mitä tyttökoiran kanssa eläminen on.
Onneksi pienellä koiralla on pieni vuoto :)
Hermoja sinne!
On muuten nykyaikana luksusta, että lapset saavat sairastaa rauhassa. Muistan minäkin "edellisestä elämästäni", että tehtiin miehen kanssa puolikkaita päiviä sen mukaan, miten oli palavereita, kun lapset olivat kipeitä. Ja heti kun yhtään olivat tolpillaan, vietiinkin hoitoon.
VastaaPoistaAika monella työssäkäyvällä isovanhemmat hoitavat sairaita lastenlapsia, mikä mielestäni myös osoittaa, että jotain tässä yhteiskunnassa mättää...
Sairastellaan siis rauhassa! Vilkutellaan ikkunasta, kunhan tuo pimeys taas häviää... =)
What a cute little dog and your cakes looks so delicious!
VastaaPoistaHave a great new week,
Yvonne
Minäkin tunnustan, että nautin lapsen sairaspäivistä kotona. (Jollei laps siis niin kipee, että tarvii syliä ja lohdutusta KOKO päivän, niitäkin oli silloin, kun O pienempi) Ja siskon kanssa just puhelin puhelimessa samasta aiheesta, heilläkin 4-vee kipeenä. Sisko oli saanut maalailtua seiniä, yms tänään :)
VastaaPoistaTeillä on niin ihanan kodikasta siellä! Ja suloset lapset + sulonen haukku sulosilla peitteillä♥
Minulla on nyt opiskelun takia aika paljon kotipäiviä ja nautin kyllä kiireettömyydestä. Muistelen kyllä "kauhulla" noita Nonnan mainitsemia päiviä, jolloin yritettiin sumplia sairaiden lasten kanssa, huh!
VastaaPoistaMukavia kotipäiviä!
Marie Elisabeth, kiitos :) Joo, ihana alkaa jo tosissaan suunnitella joulujuttuja. Kohtahan se on jo joulukuu -tää marraskuu kuluu mulla joka vuosi ihankuin itsekseen, samoin kuin toukokuu.
VastaaPoistaNanna, parane pian! Tsemppiä, tiedän mitä se pahimmilaan on kun haluis sairastaa rauhassa mut ei vaan voi. Meillä tosin mä oon ollut ihmeen terve koko syksyn, kop-kop. Munkin pitäis virittää jouluvalot, pihalle. Sisällä ne on olleet yövaloina jo pitkään!
Hanna, kiittos :) Meidän tytöt on ihan hulluina piparien koristeluun, joten koristeita kuluu.
Amelia, kiitos, välitän terkut kuopukselle :)
Emilia, kiitos! Kyllä nautinkin näistä päivistä, voit uskoa :)
Voi sitä Almaa, vai pitseistä tykkää. No, tyttöhän se ;) Ei vaan, uskon kyllä et harmittaa sellaisen ihanuuden hajoaminen. Onneksi sen voi korjata.
Hermoja välillä tarvii ton karvaturrin kanssa, mutta toisaalta: itsepä jätän välillä sen vahtimatta. Eiköhän sen syöntivimma helpota, kun se kasvaa? Helpottaahannn???
Nonna, vilkuti-vilkuti :) Musta kyl ehkä hurjinta on -lapsen kannalta-, jos työnantaja palkkaa hoitajan kotiin sairasta lasta hoitamaan ja vanhemmat menee töihin. No, tää on mun mielipide, jokainen tekee niinkuin hyväksi kokee omalla kohdallaan.
Yvonne, thanks :) The dog is our baby and the cakes are decorated by my youngest doughter ;)
Teija, näin on, jos lapsi on tosi kipee, silloin ei aika muuhun riitä kuin hoivaamiseen (ja murehtimiseen ;). Tällaiset "perussairaudet" on kotonaololle ja puuhastelulle otollisia. Kiitos vielä mieltä lämmittävistä sanoista :)
Merja, kiva että saat nauttia kotipäivistä :) Oon kyllä iloinen, että meillä tää menee näin kivuttomasti. Kiitos, mukavia kotipäiviä sinne myös!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTuo kaunis koiruli kävisi hyvin meidänkin täkkien päälle! Ja tiedän niin hyvin, mitä tarkoitat kotipäivistä. Olisin niin mielelläni kotiäiti vielä! Ja kolmepäivänen viikkokin kuulostaisi hyvältä paremman puutteessa. Iloa jouluvalmisteluihin!
VastaaPoistaOn kiva katsoa kuvia ruskeatukkaisista lapsista, meillä kun on kaksi pellavapäätä ;) Minäkin aina välillä mietin kotonaoloa ja olen alkanut haaveilemaan välivuodesta kun esikoinen menisi kolmannelle ja kuopus ekalle. Siihen vuoteen ajoittuisi myös yläkerran remppa. Kauniita pipareita, namskis.
VastaaPoistaKaunista ja kotoisaa. Kotona on kiva olla, kun ei ole kiire mihinkään, eikä sairaus tee oloa liian surkeaksi. Läheisyys ja yhdessäolokin monesti auttaa paljonkin!
VastaaPoistaIhania, lämpöä ja tunnelmaa täynnä olevia kuvia kotipäivästä!! =)
VastaaPoistaKuullostaa ja näyttää niin ihanalle:) Pitkästä aikaa ehdin tänne kurkistamaan. Tuollaisista leppoisista kotipäivistä ei tietoakaan;)
VastaaPoistaJuuri tänään mietin, miten ihanaa on olla vielä kotona lasten kanssa. Rauhallisia aamuja ja mukavaa leppoisaa puuhastelua. Kotinurkkien nuohoamiseenkin välillä väsyy, mutta voittaa kyllä töissäkäynnin ehdottomasti. Harmi vaan kun jossain vaiheessa se töihinpaluu taas koittaa täälläkin! Mutta onneksi on tulossa ne joulunpyhät ja vapaat ;)
VastaaPoistaKotona olo on tosiaan ihanaa. Meillä lapset 9,13 ja 6kk ja nyt tosiaan osaa arvostaa kotia ja kiireettömyyttä. Sinulla on kaunis ja idearikas blogi!
VastaaPoistaMoi ja kiitos kommenteistanne :)
VastaaPoistaKotipäivät on kyllä ihania, ja yleensäkin kotonaolo lasten kanssa! Rankkojen työpäivien jälkeen erityisesti kaipaisin kotielämää, mutta toisaalta kai tässä on nyt jonkinlainen sopeutumisvaihe menossa. Olin kuitenkin kotona niiiin kauan, etten ihan kahdessa kuukaudessa totu tähän työ-koti -ralliin.