perjantai 24. huhtikuuta 2015

Keittiötä vuosi remontin jälkeen










Keittiö. Kodin käytetyin huone! Pieni mutta tehokas.
Remontti on yhä viimeistelyvaiheessa. 
Seinät kaipaavat viimeistä maalikerrosta, erinäiset saumat massaamista, lattia maalia. 
Varsinaisesta remontista alkaa olla jo vuosi. Huomioita vuoden käytön jälkeen:

-Ikean tiskiallas on naarmuilla normaalia kevyemmänkin käytön jäljiltä (vrt. vanhan kodin tiskiallas, joka myös oli Ikeaa, kesti moitteetta viisi vuotta ja on oletettavasti yhä hyvässä kunnossa).
-Valkoisella (öljy)vahatut puutasot todellakin imevät tahrat itseensä
(vanhassa keittiössä oli väritön öljyvaha, ja se oli käytössä huoleton).
-Pienelläkin säilytystilalla selviää. Tuleepa karsittua turhat kipot ja kupit pois!
-Kuivauskaappia ei olla kaivattu. 
-Paneeli tiskipöydän ja lieden takana on kestänyt hyvin.
-Eristeiden uusiminen ja lattianrajojen sekä ikkunoiden uudelleen tiivistäminen kannatti. Menneenä talvena tarkeni hiukan vähemmällä vaatetuksella kuin toissavuonna, jolloin keittiön lattialla oli alimmillaan 11 astetta lämpöä.

Kaikkiaan olen tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin ja keittiöön yleensäkin. Parannus vanhaan on kuitenkin niin suuri, ettei pikku tahrat työtasoissa pahemmin jaksa kiukuttaa. 

Ihanaa viikonloppua <3 font="">

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Tuulisena aamuna





 






 

 


Tuulenpuuskat natisuttavat talon nurkkia, koira vahtii ikkunassa pihalla kiitäviä kuivia lehtiä, lapset pötköttävät vierekkäin sohvalla -pikkuisin ja koululainen, joka lepää flunssaansa pois-, aurinko valaisee koko kodin ihanasti.

Muistelen pääsiäistä, joka oli onnistunut pikku lomanen arjen keskellä. Ehdittiin sekä tavata ystäviä että ottaa rennosti kotona. Pihatöitä mustarastaan konsertoidessa lähimetsässä 
(josta löysin ensimmäiset nuppuiset sinivuokot -kevät!!!) 
 ja paljon hyvää ruokaa herkkuja unohtamatta. 

Pääsiäiskoristeet olivat hyvin hillityt tänä vuonna -valkoisia kukkia ja hiukan pääsiäisruohoa. Olin iloisesti yllättynyt, kun Prismasta löytyi hyasinttipuntteja. Toivottavasti ne tulisivat kevätkukkavalikoimiin pysyvästi.

Barcelonakuume on hivuttautunut esiin Carlos Ruiz Zafonin kirjan myötä. Marinassa on sama maaginen tunnelma kuin Enkelipelissä, Tuulen varjossa ja Taivasten vangissa. Hylättyjä kartanoita, sumuisia iltoja, tihkusadetta. Odotan jo seuraavaa matkaa, vaikkakin lempeiden, utuisten iltojen ja auringonpaisteen merkeissä...





keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Counting my lucky stars











Maaliskuussa:

 -Saimme leikattua suuren, ikivanhan omenapuumme oksista osan pois -homma, joka on selvästikin ollut unohdettujen töiden listalla viimeiset parikymmentä vuotta, niin tiheä ja tuuhea ja hoitamaton puuvanhuksemme on! Toin oksia sisälle ja parhaillaan nautimme omenankukkien herkästä kauneudesta ja hennosta tuoksusta. 

-Havahduin todellisuuteen, että meillähän on kunnon piha. Ja että pihan voi laittaa juuri niin ihanaksi, kuin olen aina haaveillut! Vanhanajan perennoja, reheviä kukkapenkkejä, kasvimaa, puutarhapaviljonki, kukkivia pensaita, ruusuja...näen jo silmissäni  pionit, lemmikit, malvat, illakot, unikot, akileijat ja monet muut lempikukkani. Yhtään vuohenputkea tai lehtokotiloa en suostu näkemään, tai hämähäkkejä. Ainakaan en aio hävitä niille tulevana kesänä!
 Tietysti kaunis, rehevä, kukkiva piha vaatii aikaa ja panostusta, mutta silti, ihana ajatus -sen saavuttaminen on vain itsestä, ei enää olosuhteista kiinni.  
Siemenpusseja on hankittu kunnioitettava määrä, pihasuunnitelma piirretty moneen kertaan. Tule pian, kevät!

-Blogini oli maaliskuun Talo&Koti -lehden Ystäväkirjassa. 

-Meistä tuli hurmaavan pienen käärön kummeja. 

-Pride-valmennus on lähestyy vähitellen loppuaan. Unelma vuosien takaa, nyt todellisuutta. Toukokuussa selviää, hyväksytäänkö meidät sijaisperheeksi. Toiveikkain mielin kohti uutta. 

-Tein elämäni ensimmäisen aarrekartan. Laitoin sen makuuhuoneen seinälle, jossa se on aina silmieni edessä ennen nukkumaanmenoa. Ennen nukahtamista on hyvä miettiä omia haaveitaan ja unelmiaan ja sitä, kuinka niistä monet ovat oikeasti toteutuneet. Olla kaikista unelmistaan, vielä toteutumattomista ja jo toteutuneista, kiitollinen.

-Sain kutsun mukaan Slow-blogeihin, joka on uusi hämäläiset bloggaajat yhdistävä ryhmä. Sivupalkin logoa klikkaamalla pääset Slow-blogien Facebook-sivulle. Käy tutustumassa ja tykkäämässä!