Kaunis ja ihana Helsinki

  

Muutama viikko sitten minulla oli tilaisuus viettää iltapäivää 

 Helsingissä.

Ensin ajattelin tehdä kierroksen kivoissa kaupoissa, mutta päädyinkin jo yhden putiikin ja Suurkirkon liepeillä käyskentelyn jälkeen Ateneumiin. 

Ateneumissa riittää ihailemista ihan ilman taidenäyttelyjäkin, mutta päätin käydä pikaisesti katsomassa Suomen Taiteen Tarina -näyttelyn. Siellä viivyin tuttujen klassikoiden äärellä Syrjästäkatsojan tarinoiden innoittamana. Lainasin Otavan sivuilta allaolevan otteen:

Mustosen elämänmakuisessa suosikkisarjassa Syrjästäkatsojan tarinoita kurkistetaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään. Lukijoilta loistavan vastaanoton saaneissa romaaneissa seurataan sipoolaisen Ida Erikssonin kasvua nuoresta palvelustytöstä itselliseksi naiseksi. Hänen elämänvaiheensa yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan.

Näissä romaaneissa vilahtelevat niin Topeliukset kuin Sibeliuksetkin, Albert Edelfelt aikalaisystävineen, Ville Vallgren, L.Onerva ja Leinon veljekset. Kirjojen jälkeen Edelfeltin ja kumppaneiden maalaukset sekä Ville Vallgrenin veistokset kiinnostivat aivan uudella tavalla. 

Näyttelystä jäi kiva tunne, ja Helsinki taas, se oli vanha tuttu, kaunis ja ihana.