Viime viikonloppu oltiin merellä. Lauantaina soudettiin -tai noh, mies souti suurimmaksi osaksi- saaripaikan lähellä olevalle hiekkarannalle. Ihana!
Sunnuntaina lähdettiin miehen vanhemmat kyytiin noukittuamme Helsingin suuntaan maisemapurjehdukselle. Sattuipas somasti vain että samaan aikaan oli Venäjän metsäpalojen savua tuprahdellut meillekin saakka, ja näkyvyys rannallepäin oli aikas olematon:
Harmajan majakka sentään nähtiin väreissä, kun oikein lähelle päästiin...
Hetken kuluttua majakkasaari näyttikin jo tällaiselta:
Poikettiin Pihlajasaaren laituriin syömään anopin valmistama ihana ateria, ja sitten ajeltiin kohti kotia -moottorilla muuten mentiin melkein koko "purjehdus" koska tuulta ei vain riittänyt. Hiukan harmitti.
Istuskelin keulassa ja ihmettelin maisemaa: meri oli valkoinen, kimaltava, taivas oli valkoinen, pumpulinen. Kaikki oli niin väritöntä; saaret tummanharmaita horisontissa. Aurinko paistoi savusumun takaa...Ero lomamuistojen hehkuviin väreihin oli aikamoinen: kaunista tämäkin, mutta epätodellista!
Olen viettänyt päivät tiiviisti kuopuksen kanssa päiväkotiin tutustuen. Ensi viikolla se alkaa...Mutta ensin päästäneen nauttimaan viikonloppuna helteistä ja hyvästä seurasta purjehtien (tuulta, kiitos!) sekä saaressa touhuten!
Hauskaa loppuviikkoa :)
Mahtavia kuvia!! <3
VastaaPoistaKauniita kuvia, vaikka osa savusumuisia onkin. Maisema tosiaankin tuntui epätodelliselta sunnuntaina.
VastaaPoistaEhditte ilmeisesti kuitenkin ukkosen jaloista pois? Mietiskelin ukkosmyräkän noustessa, että miltähän tuntuisi olla juuri silloin merellä?
Ihania kuvi ja mukavaa luettavaa. Kauniita maisemia ja tuo majakka on mahtava.
VastaaPoistaOi mitä maisemia!En oo ollu kuin Saimaalla veneilemässä ja sielläkin tasan kaksi kertaa.Siinäkin ehti tulla venekuume :)
VastaaPoistaKaunista!
VastaaPoistaVoimia teidänkin syksyn aloitukseen!
Upeaa utua.
VastaaPoista