Isänpäiväksi

Isänpäiväviikonloppu edessä! Meillä perheen isäntä olikin hoitanut jo lahjan itse itselleen, joten me tytöt sitten panostetaan ruokapuoleen ja perinteisiin itsetehtyihin kortteihin ja lasten valmistamiin muistamisiin.

Bongasin tällaisen kysymyslistan facebook-kaverin seinältä. Siinä oli haastateltu äidistä, mutta sopii hyvin myös isänpäivään! Ajattelin pyytää perheen teiniä vastaamaan näihin kysymyksiin. Yläkoulussa kun ei enää isänpäiväkortteja väkerretä ja teini itsekin havahtui, että jotain pitäisi isälle keksiä.

1. Mitä isäsi aina sanoo sinulle? 

2. Mikä tekee isän onnelliseksi? 

3. Mikä tekee surulliseksi? 

4. Miten isä saa sinut nauramaan? 

5. Millainen isäsi oli lapsena? 

6. Kuinka vanha isäsi on? 

7. Kuinka pitkä isäsi on? 

8. Mikä on isän lempipuuhaa? 

9. Mitä isäsi tekee, kun et ole itse paikalla? 

10. Jos isästäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän? 

11. Missä isäsi on tosi hyvä? 

12. Missä isäsi ei ole kovin hyvä lainkaan?

13. Mitä isäsi tekee työkseen? 

14. Mikä on isäsi  lempiruokaa? 

15. Miksi olet ylpeä isästäsi? 

16. Jos isäsi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?

17. Mitä sinä ja isäsi teette yhdessä? 

18. Mitä samaa on sinussa ja isässäsi? 

19. Mitä eroa teissä on? 

20. Mistä tiedät, että isäsi rakastaa sinua? 

21. Mikä on isäsi lempipaikka, minne mennä? 

Meillä on niin rauhallista ja hiljaista, kun suloiset lainalapset jatkoivat matkaansa. Varmasti muistetaan heidät aina!

Syöttötuoli, hoitopöytä ja pienten lelut on viety kanalaan odottamaan uusia käyttäjiä. 

Seuraavaksi on tarkoitus tarttua taas maalisutiin. Ääk. Arvatkaa, huvittaako! Paneeleja riittää maalattaviksi, huh. Jo seitsemättä vuotta tässä suunnittelen, että jokin remppa olisi Jouluksi valmis. Hah. Saattaa olla, että alkaa jo nää remontit riittää!

Ihanaa viikonloppua :)

Hullu paljon töitä...

...haalii, viisas pääsee vähemmällä. Nyt liippaa tuo sanonta hyvin läheltä. Taitaa oikeastaan osua ihan nappiin: Maalattavia on ihan pitkäksi jonoksi asti (esikoisen sänky ja kaappi, mummon radiopöytä, pari pikkuhyllyä, pari isompaa hyllyä ja niihin kannattimet, kehyksiä, keskimmäisen työpöytä, tuleva keskimmäisen sänky&kaappi, portaat, kaiteet...apuaaaa) mutta en näköjään millään opi: lisää tulee. Perjantain kirppiskierrokselta löytyi tämä kiva pikkupöytä, joka onneksi on hyvä sellaisenaan.

Hulluus sitten iski, kun näin kirppiksellä kivan kaapin, joka siellä oli jo aiemmin (ja jota olin ajatellut vaatekaapiksi, mutta ei ollut tarvetta) ja josta tykkäsin jo silloin. Petsattua mäntyä, nyt yhtä rumanen kuin kuopuksen kaappi oli. Yksi ovikaappi, toisella puolen hyllyt, alhaalla kaksi vetolaatikkoa. Noin miljoona tuntia maalausta ja kevyttä hiontaa tiedossa. Takaseinään joku kiva tapetti?

Mutta syy, miksi sitten hurahdin tämän kaapin ostamaan, on kaamea kaaos ja tavarapaljous tv-huoneessamme. Lasten soittimet ja kirjat, omat lankavasuni, printteri, lehdet, laskupinot ym. eivät mahdu järkevästi mihinkään piiloon vaan ovat enemmän tai vähemmän esillä ja levällään. Tv-huoneessa ei tällä hetkellä todellakaan vallitse minkäänlainen järjestys tahi tyhjät, kauniit pinnat, joita mielelläni ympärilläni soisin olevan.

Tuo kaappi on siis tarkoitus pyhittää em. kamppeiden säilytykseen. Vanhat matkalaukutkin saavat siirtyä jonnekin muualle ja niissä olevat tavarat saavat paikan kaapissa. Vai tarvitaankohan sittenkin kaksi kaappia...

Uuden kalusteen hankintahan johtaa luonnollisesti siihen, että vanha järjestys ei enää ole hyvä. Täytyy varmaankin kaivaa toinen tv-taso varastosta käyttöön ja kiepsauttaa järkkä uusiksi. Taidankin alkaa heti.

Palaan kuvien kanssa. Siis sitten joskus, kun jokin homma on valmiimpi...

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Harmaa vai valkoinen?

Saimme vihdoin siirrettyä varastosta sisään vanhan kaapin, jonka saimme talon edelliseltä omistajalta. Ajatelkaa, että kaappi olisi ehkä nyt kaatopaikalla, jos en olisi huomannut sitä varaston nurkassa...Vaan onneksi huomasin, ja sain vielä tiedusteltua, aikooko myyjä ottaa sen mukaansa. Ei huolinut sitä myyjä, ja nyt minä (no, ehkä myös mieskin vähän) olen sen onnellinen omistaja. Nyt kyse onkin kaapin aiotusta maalaamisesta. Olin päättänyt maalata sen, valkoiseksi, tietenkin. Nyt se onkin alkanut miellyttää silmää tuollaisena siniharmaana ja paikoin rapistuneena (kiitos ystävät vinkistä ;)), joten en olekaan enää varma haluanko, ja jaksanko edes, sitä alkaa kunnostamaan ja maalaamaan. Mitä te tekisitte kaapille?

Kaapin kaveriksi sovittelin jo jouluisia, ihania pehmeitä tonttuja ja koristeita. Nekin kesällä Tanskasta tuotuja :)

Ihanaa viikkoa!

Suloinen lipasto

Tämän suloisen, vaaleansinisen lipaston lahjoitti talon entinen omistaja. Lipasto oli hylättynä ulkovarastossa yhdessä kauniin liinavaatekaapin kanssa, joka myös siirtyi talon mukana meille. Selvästikin myyjä oli hiukan kummissaan innostuksestani moisia "romuja" kohtaan...jotka hänen arvionsa mukaan ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Eivät ole romua minulle vaan aarteita! Laitan kuvan kaapista, kunhan sen joskus saan ulos pimeästä varastonnurkasta.

Tämä blogini on nyt hiukan jäänyt vähälle päivitykselle, toivottavasti suotte sen anteeksi. Palaan ruotuun viimeistään syyskuussa, kun muutto on ohi. Nyt päivät täyttyvät pakkaamisesta, tavaroiden karsimisesta (uuteen, kierrätykseen, kirpputorille) ja aina kun lastenvahti löytyy, remontoinnista. Remontissa on tyypilliseen tapaan tullut monia mutkia matkaan kun seinien sisältä löytyy putkia juuri sieltä, mistä seiniä pitäisi siirtää/purkaa...onneksi joitain putkia voi siirtää, mutta joka paikassa se ei onnistu. Kuvia työmaalta ei nyt ole laittaa, koska kamera on miehellä mukana, mutta eipäs niissä mitään silmäniloa olisikaan, talo on kuin pommin jäljiltä ;)

Suunnitelmista sen verran, että keittiö (pieni) ja oh(isompi) vaihtavat paikkaa, jolloin entiseen olkkariin tulee "tupa" ja vanhassa kyökissä taas saa katsella telkkua rauhassa. Eli ne alkuvaiheessa suunnitellut laajamittaiset seiniensiirrot eivät sitten onnistuneetkaan, koska siirrettävä seinä onkin myös kantava rakenne, ja toiseksi koska aikaa on vain kuukausi.
Laitan vanhan pohjankin kunhan ehdin. Niin ja suurena apuna meillä tässä huonejärjestysasiassa, ja monessa muussakin, on ollut mukava Hannis! Hyviä ehdotuksia ja ideoita tuli ja niitähän sitten toteutellaankin :) Kiitos Hannikselle ja vilkutus!

Vilkutuksia myös teille kaikille muille blogiani lueskeleville, ja mukavaa viikonloppua!

Sohvat

Tässä muutama kuva keittiön sohvasta...Se on päässyt sisään odottelemaan, että joku rapsuttaisi ja hioisi vanhat, varisevat maalit sen pinnasta, tekisi sille uuden kannen, hankkisi pehmustepatjan ja ompelisi siihen kauniin päällisen. Eikä muutama tyynykään tekisi yhtään pahaa...

Onneksi sohvassa voi sentään istua, vaikkakin kansi nitisee ja natisee. Sohva myytiin nimellä "surkea puusohva" ja täytyy sanoa, että se tosiaan on aika huonossa kunnossa. Toisaalta sain sen mielestäni tosi edullisesti. Tykkään siitä! Täytyy pian alkaa rapsuttelemaan...

Ostimme pari vuotta sitten unelmieni sohvan, Englessonin Howardin. Pidän siitä aina vaan enemmän, mutta. Kun valitsimme väriä, rohkeuteni petti ja tilasimme päälliset kermanvärisinä aiottujen valkoisten sijasta. Sitten, kun sohva aikanaan saapui, kiukku oli melkoinen, kun paketista löytyikin beige sohva! Monen kuukauden kädenväännön (siis myyjäliikkeen kanssa) jälkeen saimme vihdoin uudet päälliset, ne kermanväriset. Eli nyt meillä on sekä beige että kermainen sohvanpäällinen, ja arvatkaa osaanko olla kaipaamatta sitä puhtaanvalkoista! Varmaankin on pakko ryhtyä toimeen ja ommella itse uudet päälliset, tai ainakin yrittää...Ja sohvan lisäksi on vielä kaksi nojatuolia, joissa on sama kangas. Urakkaa niissä tulee riittämään...

Meilläpäin se vaan vettä satelee, vaikka piti auringon paistaa. Sehän kyllä sopii minulle, kun pohdiskelen täällä kaamean flunssan kourissa näitä elämää suurempia sisustuskysymyksiä ;)

Pirteätä päivää teille muille!